~ Kaikki tunteet voi turruttaa, mut ikuisesti ei voi leikkiä kuollutta ~

Se tunne kun toinen haluaa pilata myös mun hyvän päivän sillä et itteä nyt vaan sattuu vituttamaan ilman syytä... Mulla on ollu 10 päivää putkeen töitä ilman vapaapäiviä ja ajattelin eilen et "ihanaa vihdoin huomenna vapaata ja saa vaan olla", töistä ku pääsin puol kymmenen jälkee ni hain kaupasta sipsejä ja karkkia ja ajattelin kerrankin yllättää et katotaan vaikka yhdessä leffaa ni sittenhän kuuluu vaan alkaa valittaa mikä kaikki on päin persettä ja ei kiinnosta mikään. No ei siinä mitään osaan mä yksinki leffaa kattoa mut tietty vähän alko vituttaa ku yritti olla kiva muttei kelpaa. Ja sama touhu jatkuu aamulla, kaikki päin vittua ja ei vois vähempää kiinnostaa.. Kyllä kiitos näin halusinkin vapaapäiväni viettää, ensin vaan kattomalla sitä ku toine kulkee naama väärinpäi ja sit alkaa haastaa kaikesta riitaa ja mikään mun ehdotus eikäy muttei kuitenkaan itelläkään oo mitään mielipidettä miten haluaisi et asiat hoidettaisiin. Kun ei itekkään tiedä mitä haluaa ni ois sit vaan hiljaa ja tekis niinku muut sanoo.. niin mä ainakin teen jos en ite tiedä mitä haluan, annan toisten järjestää ja kuljen mukana... Ja sen nyt tietää kaikki et ku toinen tarpeeks kauan jatkaa ja jatkaa sitä kiukkuilua ni sit menee jo itelläki hermot ja tulee sanottua asioita jota ei todellakaan tarkota ja jo sillä hetkellä ku ne pääsee ulos suusta ni tekis mieli vaan juosta pyytämään anteeks ja vannoo ettei todellakaan tarkottanu..

tässä tän päivän avautuminen sisältäen kaikki kirjoitusvirheet ja kirosanat :D kiitos, anteeks ja näkemiin..