Väsynyt äiti ja ylipirteä ipana ;)

Väsyttää vaan.. Sillon aikasemmin kirjoitin useastikkin että ei nukuta vaan ylipirteys jatkuu ja jatkuu... No nyt voisin sitten vain nukkua kellonympäri :D 

Y aloitti työt jossain, en edes tarkalleen tiedä että missä, kuskaa autolla hedelmiä ja vihanneksia jonnekkin. Se lähtee aamusin aina kuuden-seittämän aikaan ja tulee vasta illalla kotiin kahdeksan maissa. Kaksi päivää ollaan Emranin kanssa oltu vain kotona ja lähinnä maattu sängyssä :D nukun aina kun emrankin nukahtaa ja sitten herää syömään, leikitään, vaihetaan vaippa ja taas syödään ja nukutaan.. Jos huomenna jaksaisi lähteä vähän liikkeelle ja ostoksille. Tänään mun oli tarkotus siivota ja tiskata  (Y on mestari likastamaan kaikki kattilat, kulhot yms. Yhdellä kokkaus kerralla) mutta en päässyt edes suihkuun kun ei tullut lämmintä vettä enkä edelleenkään uskalla käyttää sitä meidän kaasuhärpäkettä veden lämmitykseen. Siis sellainen kaasupullo systeemi jolla tehdään ruokaa... Räjäytän kuitenkin koko talon maan tasalle jos siihen kosken :D on mulla ollut monta päivää mielessä että menisin ostamaan sellasen pitkävartisen sytkärin että uskallan käyttää sitä kaasu(mikälie onkaan) mutta ei ole saanut aikaiseksi vielä kun on vain nukuttanut. Jos huomenna sitten..? En siis ole moneen päivään edes kahvia aamuisin saanut, saatikka sitten lämmintä ruokaa ennenkuin Y tulee töistä kotiin sytyttämään sen kaasu jutun. 

Mutta meillä menee oikein hyvin täällä ja olen niin onnellinen että saadaan vihdoin olla koko perhe yhdessä. Emrankin on alkanut nyt hymyilemään enemmän ja muillekkin kuin vain mulle, aika valikoiva edelleen että ketä päin suostuu katsomaan. Äitin poika <3

Kleopatra beach

Söpöliini <3

Hymy <3

Olin jo käymässä nukkumaan niin Y toi mulle sänkyyn iltapalaa ;)

//edit// tää siis kirjotettu jo eilen iltapäivällä mutta meiän kämpän netti on niin hidas etten saanut aiemmin jaettua :/ 

Alanyan aurinkoiset kadut

Viikko mennyt nopeasti ja paljon on ollut ohjelmaa.. Kokoajan ollaan menossa jonnekkin eikä ylimääräistä aikaa ole ollut.

Lennot meillä meni tosi hyvin. Emran oli kiltisti ja nukkui lähes kokoajan, sekä onnistui hurmaamaan kaikki lentoemännät ;) vain Istanbulin kentällä odotellessa meinasi Emran hermostua kun tuli nälkä ja oltiin juuri nousemassa koneeseen niin en voinut heti antaa tissiä ja sitten koneessa olikin jokin vika ja piti vaihtaa toiselle lentokentälle jossa oli vapaa kone. Sen takia sitten oltiinkin yli tunti myöhässä Antalyassa ja Y oli jo hermona että meille on sattunut jotain. Päästiin kuitenkin ehjänä mutta väsyneinä perille Alanyaan vähän ennen seitsämää aamulla. 

Ensimmäisenä aamuna lähdettiin Emranin kanssa kaksin liikkeelle ja jätettiin isi vielä nukkumaan. Kierreltiin tuttuja paikkoja ja nautittiin auringosta. 

Sitten olikin muutama sateinen päivä mutta ei annettu sateen haitata, enemmän vain vaatteita päälle ettei vilustuta. 

Y oli aluksi hiukan hämillään uudesta tilanteesta eikä paljoa uskaltanut osallistua mun ja Emranin päivä rutiineihin onneksi nyt onnistuu jo vaipan vaihtokin :D tai no siihen asti kunnes sieltä löytyykin muuta kuin pissaa niin mut huudetaan äkkiä apuun :D mun oli myös aluksi tosi vaikea ottaa Y huomioon ja opastaa Emranin kanssa. Suoraan sanottuna toivoin että saisin vain asua kaksin Emranin kanssa ja elää rauhassa meidän elämää, mun oli tosi vaikeaa ottaa "vieras" ihminen meidän arkeen mukaan mutta onneksi nyt kaikki alkaa tasaantua ja ollaan onnellinen pieni perhe <3 Toisinaan mua vieläkin ärsyttää jotkut Y:n tavat hoitaa Emrania mutta täytyy vaan hyväksyä että isä kasvattaa omalla tavallaan poikaansa! Mutta tupakanpolttoa sisällä en aio hyväksyä enkä sitä että juuri kun olen saamassa Emranin nukahtamaan niin Y tulee siihen höpöttämään ja leikkimään Emranin kanssa niin että Emran on taas ihan virkeä...

Paljon on siis kärrytelty, käyty shoppailemassa Alanyumissa ja tänään kävin ekaa kertaa Kipassa, ostettiin vaaka ja muutama vaate Emranille :) Kylpyammeen osto oli yllättävän vaikeaa täällä  kun kaikkialla sanoivat ettei ole mutta sekin onneksi löytyi. Nyt testissä Turkkilaiset vaipat joista mulla ensivaikutelma oli tosi huono koska ne haisee ihan vessanraikastimelle 😂 hajustettuja vaippoja siis :o 

Mitähän sitten vielä..? Rannalla on käyty kävelemässä ja otettiin muutama kuvakin mutta siellä oli ihan kamala tuuli niin oli pakko tulla pois. Y on kokkaillut mulle kaikkia herkkuja ja muutenkin kestänyt ihmeen hyvin mun komentelua, meillä äiti on pomo! ;)  

Kirjoitan taas kun vaan ehdin ja ehdotuksia mitä haluaisi lukea saa laittaa ja kuvia instagramiin tulee lähes päivittäin; repeq 

Olen onnellinen ja rakastan noita mun miehiä ylikaiken <3 Nyt iltapalaksi mansikoita!! 

Kipasta 25liiraa (noin 9€)

Äidin pikkupullero ja uudet Galatasaray housut :D

Amme ostoksilla ;)

<3

Emran on vihdoin löytänyt kätensä muttei ihan vielä onnistu niitä suuhun laittamaan vaikka yritys on kova :D yleensä päättyy huutoon koska suututtaa kun ei onnistu...

2kk neuvola ja rokotteet

2 päivää enään Suomessa. Ihana päästä täältä loskasta sinne Alanyan aurinkoisia katuja kiertelemään Emranin kanssa. Aamulla heti herättyä voi lähteä rannalle kävelylle ja poiketa johonkin kuppilaan kahville, saa jutella tutuille kauppiaille ohi kulkiessa ja tavata ihania ystäviä. Pitkä odotus on ollut ja pian se päättyy. Kunhan vaan siitä matkasta selvitään, jännitys vaan kasvaa. Onneksi Emran on muutenkin tosi rauhallinen eikä paljoa turhia itke niin luulen että hän vain tykkää kun on hälinää ja paljon ihmisiä ympärillä. Eniten vaan toi tavaroiden kanssa pärjääminen huolettaa, mutta kyllä me selvitään! 

Keskiviikkona oli Emranin 2kk neuvola ja saatiin rota rokote ja myös ne 3kk iässä annettavat rokotteet niin nyttei tarvitse niitä sitten Turkissa miettiä. Emran tuli tosi kipeäksi rokotteista ja täällä me itkettiin molemmat, oli ihan kamalaa kun toiseen sattuu enkä voinut auttaa mitenkään, hetkeksi Emran aina nukahti syliin kun kävelin ympäri taloa ja heräsi taas itkemään :( koko yö meni vähillä unilla molemmilla meillä mutta päivällä sitten saatiin nukuttua 5tunnin päikkärit onneksi. Nyt Emran on jo terveenä mutta edelleen aika väsähtänyt. 

Painoa oli tullut parissa viikossa aika paljon ja neuvolatäti sanoa että pitäisi hiukan vähentää syöttämistä ja koittaa vaan tuttia tarjota :o eihän lasta voi nälässä pitää? Jos on nälkä niin todellakin annan syödä! Mitat oli siis 5710g (2990g) ja 57cm (48cm), suluissa syntymä mitat :) neuvolasta toivotettiin meille vain hyvää matkaa ja toivottiin että käydään kuukauden päästä paino&pituus kontrollissa Turkissa ja että lähetän vastaukset sähköpostina tänne neuvolaan.

Emran siis syö, nukkuu ja kasvaa hyvin. Mä taas en ehdi syömään, ei nukuta ja laihdun vaan, mutta oon onnellisempi kuin koskaan aiemmin <3 En millään voinut aavistaa kuinka paljon pystyy rakastamaan jotakuta ennenkuin sain Emranin! 

Nyt odottelen että Emran herää (nukkuu lempipaikallaan, vatsallaan mun päällä) ja sitten lähdetään postiin hakemaan h&m paketti ja kaupasta vielä viimisiä suomi herkkuja kun kohta niitä ei saa taas kolmeen kuukauteen..

~Sä saat mut näkemään asioita, Mitä en oo nähnyt aiemmin~

Päivät vaan vähenee.. 8 jäljellä... Aina kauheesti odottanu ja ollu innoissani Turkkii lähössä mut nyt vaan päiväpäivältä jännittää enemmän ja välil mietin et onks pakko lähtee. Ja siis tietenkin haluan mennä ja tiedän et Y odottaa kovasti meitä mut mua pelottaa et miten kaikki menee. Ensinnäkin se matka, eka bussilla 2,5 tuntii Helsinkiin ja sitte siellä kaikkien matkalaukkujen ja rattaiden kanssa pitäisi selvitä. Onneksi sain rintarepun lainaan kaverilta niin on edes hiukan helpompaa. En edes tiedä että miten niitteen rattaiden kanssa pitää kentällä tehdä? No kai sekin selviää netistä. Istanbulissa koneen vaihtokin jännittää kun se on niiin iso kenttä ja siellä aina tullut kiire. Y kyllä sano että vois tulla meitä jo istanbuliin vastaan ja sieltä lennettäisiin yhdessä Antalyaan mutta en näe siinä mitään järkeä. Kunhan odottaa meitä siellä Antalyassa auton kanssa jossa Emranille turvaistuin (turkissahan harvemmin sellasia käytetään, lapset matkustaa sylissä) ja on valmiina vielä ajamaan sen parin tunnin matkan Alanyaan.

Jännittää myös ihan kauheasti Y:n ja Emranin tapaaminen. Tai ei siinä sinänsä ole mitään jännitettävää, mutta onhan se kuitenkin ihan uusi tilanne meille kaikille. Mä kuitenkin tunnen ja tiedän Emranin ilmeet ja eleet ja kaiken mutta Y ei yhtään tunne Emrania vielä, mutta eiköhän kaikki tuu ihan luonnostaan kun oppisinhan minäkin Emranin hoitamisen ja kaiken kun Emran synty vaikka ennen sitä jännittikin. Myös se että nyt mä oon saanut "määrätä" kaiken Emraniin liittyvän mutta kohta pitää keskustella yhdessä kaikesta kun Emran on ihan yhtälailla Y:n poika kuin munkin. No toivon vaan että kaikki tulee luonnostaan ja ollaan pieni perhe vihdoin yhdessä ja onnellisia. 

Tää täällä kotona oleilu saa kyllä jo riittää ja innolla odotan että päästään Emranin kanssa Alanyan tutuille kaduille kärryttelemään. Hotellin siis varasin, kun vihdoin sain Y:n suostumaan, viikoksi Alanyasta ja sen jälkeen sitten mennään Ermenekkiin Y:n sukulaisten luokse käymään. 

Kummasti taas on ihmiset alkaneet puhua että mä oon tulossa Alanyaan vaikken itse mitään ookkaan mainostanut. Siellä kaikki vaan aina tietää kaiken ja jutut kulkee. Tänään soitti vanha tuttu joka nyt on armeijassa ja puhuttiinkin 50minuuttia. Yllättävän helposti se englanninkin puhuminen onnistui näin yhtäkkiä ja pitkän tauon jälkeen. Tai no puhun mä melkeen päivittäin Y:n kanssa englanniksi puhelimessa mut se on ihan erilaista kun puhua vähän vieraampien kanssa. Tänäänkin Y:n kanssa 45min puhelu ja sen laskuun :/ mahto tulla kalliiksi :D

Ainiin pakko hehkuttaa et mulla on uusi kännykkä ja oon ihan rakastunu!!! Taino eihän tää mikään uusi ole vaan ikivanha iphone 4s, jonka ostin käytettynä, mut mä niin tykkään tästä <3 melkee vuoden olinki ilman iphonee, kun se edellinen varastettiin turkissa, ja ikävä oli kova!!!😂😂

Nyt vois taas koittaa nukkua kun Emrankin nukkuu.. Pari yötä on ollut vähän huonompia ja Emran heräillyt useammin syömään ja kitissyt jonkunverran mut toivottavasti ei tuu tavaksi!

Muistakaa instagram; Repeq :)