Tekstit tulee nyt viikon jaljessa kun ei oo ollut mahdollisuutta paasta jakamaan tata eli tassa viikko sitten kirjoitettu teksti :)
Taalla ollaan ja kaikki hyvin. Matka meni suht ok, mita nyt meinasin myohastya istanbulissa koneesta kun eka kone helsingista lahti tunnin myohassa, sai kylla juosta siella istanbulissa aika vahdilla ja sitte viela passintarkastaja ei osannu laskea eika meinannu paastaa mua maahan. kun 180 paivan aikana saa olla turkissa 90 paivaa enintaan ja ne olin ollut kevaalla ja nyt olin suomessa toiset 90 paivaa ja olin itse ne tarkkaan laskenu. Pyyteli kylla sitte anteeks ku selitin sille ja kaskin laskea uudelleen :D Ja sitte ku paasin antalyan kentalle ni ne oli hukannu mun laukun jonnekki matkalle ja sitte sain sita lahtee ettimaa mut loytys sitte onneks toisest terminaalist ja sinne oli menny muittenki suomalaisten laukkuja.
Tanne ei oo oo ollut aikaa viela kirjottaa kun ei olla paljoo paikallaan oltu vaan ajeltu ympari turkkia. Ja sitte mun omat mielialat menee niin vuoristorataa et ei oikeen tiia millon kirjottais ettei tuu pelkkaa valitusta tai sit jotai lassytysta kuinka ihanaa kaikki on.
Ihmettelinki jo vahan etta mita se tarkottaa kun sanotaan et raskaana mielialat vaihtuu ja alkaa itkee herkasti mut tais vaan olla niin et suomessa onnistuin olee "elamatta" ja ajattelematta, kavin vaan toissa ja nukuin enka ajatellu mitaa hyvaa enka myoskaa huonoa ni nytte kaikki sitte purkautuu. Yusufil meinaa valil menna hermot mun sekoilulle ku alan yhtakkii raivoo tai itkee jostai tyhjasta. sit on viel kaikki stressi tost naimisii menost ja kaikki on vaikeet. Sita sanotaa et rriitaan tarvitaan aina kaksi mut musta tuntuu et ma osaan riidella ihan yksinanikin ku mikaa ei kelpaa. sitte Y kysyy et no mita ma haluun ni en osaa edes siihe vastata. ku enma sit enaa tieda mita ma halusin mutten ainakaa et se sanoo niinku ma haluun sen sanovan ku ei sekaa oo hyva. Joo en tajuu itekkaa. ja mua tietty vituttaa myos ku ei voi juoda ja Y juo ja polttaa. Tai siis ei itseasiassa se etten sais juoda ku kyllahan ma nyt voisin mut ite oon paattany et tippakaan en raskaus aikana ota mut sit vituttaa heti jos naen et toiset juo mut eihan sekaa ois reiluu et kieltaisin Y:ta olee 9kk juomatta.. Joo taa eka viikko on ollu yht sekamelskaa seka mun paan sisalla ja muutenki. Valilla voisin vaa pistaa kaikki palasiks, huutaa ja raivota ja sit taas hetken paast oon iha umpi rakastanu ja kaikki on taydellista.
Mut siis mita me ollaa tehty... Paljoo ei oo kerenny nukkuu ja ruoka ei oikee maistuis eli varmaa senki takii oon vaha sekasi. Tiian kyl et vauvan takii tarvis muistaa levata ja syoda riittavasti mut ei vaan oo kerenny ja kun ei pysty syomaan niin ei pysty. Ja sittekku paasen nukkuu ni en kuitenkaa saa nukuttuu ku muutaman tunnin ja heraan ihan pirteena. Viinirypaleet ja pahkinat suoraan puusta maistuu kylla ja tuore appelssiinimehu :D
Ekana yona paastiin hotellille vasta kuudelta aamulla ku Y oli toissa ja piti vieda turisteja lentokentalta hotelleihi. Sitte aamul lahettii ensin Konyaan ja sielta Karamaniin hakee Y:n aitia. Konya oli yllattavan iso ja hieno kaupunki, jotenki olin kuvitellu sen sellaseks pieneks tuppukylaks. Karaman oli sit just sellane tyypilline turkkilaine kaupunki mis ei yhtakaa turistia nakyny, kamalat turkki "reika lattiassa" vessat ja vanhat talot. Ei yhtaa mun juttu. Sitte mentii Ermenekkii ja siella en oo koskaa tykanny olla ni en tykanny nyttenkaa, yritin kyl olla nayttamatta sita etten viihdy ku se on kuitenki Y:n kotikyla mut minka ma sille voin et vihaan sita paikkaa. Se on jossai vuorilla toooosi ylhallaa eika siel oo ikina nakyny yhtakaa turistia, kaikki tuijottaa mua myos aikuiset ihmiset minka pitas jo osata et toiste tuijottamine ja sormella osottelu ei oo kovinkaa kohteliasta. Aasit seisoo keskella tieta ja siel ei oo muutaku niit perkeleen turkkivessoja ja niita vihaan ylikaiken!!! Ja vihaan nukkua vieraissa paikoissa tai oikestaan HERATA jostain muulta kun omasta hotellista tms.
No tultii sitte vihdoin takasi Sideen mut raahattiin Y:n sairasta aitia mukana syysta jota mulle ei edes kerrottu. --Eli siina taas yks asia mika mua vituttaa ni se et ymmarran kyl turkkia mut en tarpeeks tietaakseni mita millonki tapahtuu eika Y viitti kertoa vaikka kysyisin suoraan ku tietaa et mikaa ei kuitenkaa kelpaa mulle. Oon suomessakin sellane et haluun teitaa tasan tarkkaan kaiken mita tehaa ja mita millonki tapahtuu, haluun kellon ajat ja niista pidetaan kiinni. Taa naitten turkish time ja kaikkeen vastauksena "maybe" tai "insallah (toivottavasti)" saa mut vaan suuttumaan. Ja sitten taas aamulla Antalyaan mut sillo mul oli jo vaha parempi paiva ja oli kuitenki saanu nukkuu 6 tuntii yolla ni kaikki meni ihan ookoosti ja siel oli lopulta ihan hauskaaki, ensin hoidettii niita haa juttuja ja juostii kaikissa virastoissa ja sellasissa hakemassa/viemassa papereita. Jouduin jopa verikokeeseen enka sitakaan tieda et miksi, on kuulemma kaytanto taalla et ennen naimisiin menoa otetaan verikoe. Sitte tavattii viel Y:n kavereita ja mentii johonki hienoo paikkaa mist naky koko antalya ja juteltii, kuunneltii musiikkii, syotii ja juotii (mulle tuoremehuu). Yolla sitte joskus kolmelta vihdoin takas hotellille ja sain nukuttuuki melkee yhteetoista asti. Tanaa ollaa kayty vaan Manavgatissa ja sitte kavelty taalla Sidessa ja juteltu. Eli vihdoin ollu hetken rauhaa, olin kyl niiiin vasyny paivan jalkee, liian kuuma ja kostee ilma ja tuntu et masu painais ainaki kymmene lisakiloo vaikkei se nyt nii iso viela edes ole mut kai taa kuumuus taas aluks vaha vasyttaa.
Pyydan anteeks kauheeta valitusta mut on niita hyviakin hetkia tosiaan ollu muutama mut enemma oon kyl ollu huonol tuulel vaik kaikki on tosi hyvin. Saan vihdoin olla mun rakkaan kanssa ja poika potkii masussa valilla suht kovaakin. Jos seuraava postaus olis vahan positiivisempi.
