Viikot vieriny hurjaa vauhtia. Aiti oli taalla kolme viikkoa mutta lahti viimeyona takaisin suomeen. Oli kylla ihanaa etta aitikin oli taalla ja oli edes joku joka ymmartaa mua taysin eika edes menettanyt hermojaan mun loputtomalle kiukuttelulle. Huomenna alkaakin jo raskausviikko 24 ja tuntuu etta taakin menee kauheeta vauhtia, justhan vasta sen raskaustestin tein enka voinut kasittaa etta saan ihan oikeesti oman pienen vaavin. Kaikki mennyt raskauden osalta edelleen hyvin, pikkumuru potkii paljon, varsinkin jos saa sokeria tai jos ma stressaan jostain enka saa nukuttua niin pojalla alkaa bileet. Edelleen on kylla aikamoista vuoristorataa mun paan sisalla ja en edes itse kesta itteeni enaan :D Tarviin jonku vihanhallintakurssin, oon toisinaan ku joku uhmaikanen lapsi mun kiukutteluillani enka edes ehdi miettii ku lahen jo ovet paukkuen pois ja sit hetken paasta taas pyytelee anteeks et hups tuli taas vaha ylireagoituu. Esimerkkina taa kun mun suurinta herkkua on nyt hattara, kylla se allottavan sokerinen vaaleenpunanen pumpuli mita kaikki lapset rakastaa, niin olin sellasen ostanu ja Y sitte yritti olla kiva ja avata sen mulle mut mun mielesta se meni pilalle, ei sita ois saanu ottaa pois siita pussista ku sitte se ei enaa mahtunut sinne takasin, siita jaksoin huutaa ja riehuu vaikka meilla oli vieraita...noloooko?! ja lopulta se sitte tungettii takas sinne pussiin mut eise enaa kelvannut kun oli lytyssa.. Joo no tajusin sitte kylla et tais taas vaha tulla suututtuu turhasta ja lapsllisesta asiasta ja pyytelin anteeks :D Myos mun yhtakkia itkuun pillahtamiset arsyttaa ku sekaan ei kato aikaa tai paikkaa kun itkettaa niin sille ei vaan voi mitaan. Kuka vaitti etta raskauden puolivali on ihanaa ja seesteista aikaa?? missa mun ihana seesteinen ja rauhallinen onni on??
Haat pidettiin ja sain leikkia paivan prinsessaa :} oli tiara ja kaikki. Oli ihan hyvat haat vaikka jannitti ihan kauheesti, kaikki niin erilaista kuin suomessa. Ja kun haitten oli tarkoitus alkaa niin koko kyla pimeni, kirjaimellisesti! Koko kylasta meni sahkot ja sitten piti jarjestaa aggrigaatti juhlapaikalle etta saatiin laulajan soittimet toimintaan ja joitain pienia lamppuja, toisaalta oli hyva etta oli hamaraa niin ei niin paljoa pelottanu ja tuntu et saa edes vahan olla piilossa. Siella sitte tanssittiin turkkilaisia tansseja ja kaikilla oli hauskaa. Ihan tuli poskilihakset hymyilysta kipeaksi kun kaikki halusi tulla kuvaan mun kanssa. Outoa vahan oli kun koko salillinen oli ihmisia ja tunsin niista vaan oman aidin ja Y:n perheen. Kaikki kuitenkin otti mut hyvin vastaan ja tulivat onnittelemaan. Ainiin ja haita edeltavana paivana oli ensin henna-juhlat, joissa myos tanssittiin ja maalattiin henna varilla mun ja Y:n kadet ja sitten siihen paalle laitettiin jokin pieni kultainen kolikko ja sitten ihmiset laulo turkiksi jotain ja pyori mun ymparilla. Mulle tuli lahinna mieleen pientenlasten piirileikki mut kai sekin kuuluu tahan turkkilaiseen kulttuuriin. Mutta kaikenkaikkiaan haat onnistui hyvin ainakin mun mielesta ja nyt vaan odotan etta paasisin suomeen ja saan viettaa ihan omanlaiset SUOMALAISET juhlat haavalsseineen ja kaikkineen.
Jonkin verran ollaan taas reissattu paikasta toiseen ja ei oo ollut mun kaipaamaa pysyvyytta arjessa mut nyt onneksi saatiin vihdoin vuokra-asunto loppuajaksi ja saan olla "kotona". Obassa asustellaan eli bussilla paasee helposti ja halvalla alanyaan jos sinne haluaa mut mitapa siella mulle olis kun en baareissa selvinpain viihdy ja kannilaisia jokapuolella. Tuttuja on kiva kayda alanyassa moikkaamassa mut muuten viihdyn taalla obassa ihan omassa rauhassa.
Nyt lahen leikkimaan kilttia turkkilaista kotirouvaa ja levittamaan pyykit parvekkeelle kuivumaan ja siivoomaan keittion TAAS, kukaan muu ei voi olla noin taitava sotkemaan keittiota kun mun mies :} aina kaikki tiskit likasena ja poydilla ties mita sipulin ja perunan yms kuoria. Joo kylla ma ne tiskit hoidan kun se vahan niinkuin kuuluu naisten hommiin mut eiko omat sotkut voisi kuitenkin korjata? Mutta en jaksa valittaa aina samasta asiasta....
I've kept everything behind.
Thinking, that tomorrow
it wont't be all the same in front of me...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti