~ Oon maannu lattialla, miettiny miten täällä selvitään. Oon huutanu keuhkot pihalle, on tuntunu ettei pysty hengittää. ~

Kylmä. Masennus. Kuolema. SUOMI.

Vajaa viikko sitten palasin tänne kylmään ja masentavaan suomeen ja voin kyllä ihan suoraan sanoa että tää on ihan perseestä! Niin nopeasti kyllä häivyn täältä kun vaan pystyy. Suunnitelmissa jo vaikka mitä mutta rahatilanne ei ihan vielä selvillä. Suunnitelmia kyllä on mutta toteutus vähän vielä hakusessa. Nyt vaan pitää ottaa itteä niskasta kiinni eikä vaan jäädä kotiin ja masentua.
Viime kesänä ton kolmen kuukauden reissun jälkeenhän jäin vaan kotiin masentumaan, itkin ja surkuttelin kuinka elämä on kamalaa, yli kuukauden. Kun vihdoin sain asioita hoidettua niin elämä alkoi hymyillä ja jo muutama viikko sen jälkeen, kun nousin ylös sohvalta kattomasta romanttisia komedioita ja vain haaveleimasta elämästä, olinkin jo saanut töitä ja lentoliput paratiisiin :)
Eli nyt vaan nopeammin uutta yritystä enkä todellakaan aio tuhlata enää yhtäkään päivää siihen surkutteluun ja valittamiseen. Huomenna soitan muutamaan paikkaan ja kysyn jos vaikka jouluksi pääsisi töihin, siitä saisi ihan kunnon pyhäpäivä korvaukset. Tää nyt on ainakin alku että soitan ja kysyn, jos vaan jahkailen että ottaakohan ne sijaisia tai tarvitseeko ne mua niin en ainakaan saa mitään aikaiseksi. On tietenkin ihan mahdollista ettei ne edes huoli mua töihin nyt ja sitten tulee kyllä masennus mutta pakko kokeilla ja kysyä. Mä NIIIIIIIIIIIIIN toivon että saisin paljonpaljon töitä ja maaliskuussa takaisin Alanyaan kolmeksi kuukaudeksi :))

Jos nyt vähän uskallan haaveilla ja kertoa mitä mulla on suunnitelmissa JOS vaan saan töitä ja sitä rahaa. Niin Maaliskuun alussa joko sinne alanyaan takasin kolmeksi kuukaudeksi tai sitten Thaimaahan kuukaudeksi ja sieltä sitten eteenpäin. Kaveri on lähdössä Thaimaahan ja kysellyt mua mukaan, siitä on joku 5 vuotta kun oon viimeksi siellä ollut eli toisaalta kiinnostais sinne lähteä ja eläminenhän siellä on suht halpaa. Sitä täytyy vielä miettiä mutta jonnekkin suuntaan lähen kun vaan pääsen.
Toukokuun alussa olisi tarkoitus lähteä tädin kanssa viikoksi Amsterdamiin, majoituspaikka on jo valmiina, vain lennot puuttuu ;)

Viimiset päivät tuolla alanyassa meni sillä perus säätämisellä ja draamalla. Ehdin sotkea ja selvittää asiani moneen kertaan vielä viimisen viikonkin aikana. Mutta loppu hyvin ja ei onneksi jäänyt mitään selvittämättömiä asioita kesken ja lähes kaikki ehdin hyvästellä ja halia. Nyt jo kauhea ikävä kaikkia kavereita ja tuttuja. Onneksi on skype, whatsup, viber, tango, facebook ja muut ;) kuvia tulee alanyasta vielä kun vaan saan niitä koneelle ladattua ja varmaan jotain tarinoitakin jostain seikkailuista kun vaan niitä tulee mieleen.