~ Oon saanut turpaani ehkä liian monta kertaa, ja taas oon kaivamassa nenästä lisää verta ~

Viikon oon nyt ollu täällä Turkissa ja nyt ekaa kertaa aikaa kirjottaa.. Ihan järjetön kiire kokoajan. Hyvä että just kerkee käymää hotellilla suihkussa ja uus meikki naamaan ja taas menoks. Nukkuminen ja syöminen jääny aika vähäseks mut ei haittaa.

No mitäpä oon touhunnu ku kokoajan kiire? Kaikki kaverit haluu nähä ja jutella ja iltasin discoon. Voin sanoo et aika lujaa on menny taas vaihteeks mut kyllä mä tästä taas rauhotun ku jossai vaihees on pakko varmaa nukkuukki hiukan.
Oon nyt ollu jokailta satamassa discoissa. Oon nyt "löytäny" pari uutta paikkaa jossa en ennen oo pahemmin käynyt. Valentinossa vissiin kerran aikaisemmin ennen nyt tätä viikkoa ja Bellmanissa en koskaan aiemmin.

Pikasesti voin kerrata mitä oon touhunnu mut kohta tarvii taas juosta ku yks suomalainen odottaa jo tuol Valentinossa taas...
Niin no ehkä hauskin ilta on ollu toisena yönä täällä kun tuhottiin Tillan kanssa mun suomesta tuoma salmari xD sillon käytii monet tutut moikkaamassa ja saatiin ihan tarpeeks naureskelua taas :D mitä nyt poliisien kyytiin liftaaminen ja taas seuraavaan baariin.
Turpaani en ihme kyllä oo vielä saanu vaik ollukki se sama vittumainen draama queen niiku monet sanoo ;) ehkä kaikki on vaan jo niin tottunu mun draamailuihin ettei jaksa ottaa itteensä jos meen vähä huutamaa ja haukkumaan päin naamaa.

Kaikki tavarani oon onnistunu hukkaamaan mut osan saanu jo takas. Ekana yönä hävis kenkä, mikä ei oo mulle uutta. Toisena yönä hukkasin (tai varastettiin mun laukusta) 300liiraa eli n.100e, kolmantena onnistuin jättää iphonen Ev-ravintolaan ja pojat pikkasen naureskeli seuraavana päivänä kun menin kyselemään että "onkohan mun puhelinta näkyny?", onneks sain takasin! Viime yönä hävis paita 😝 sen oon varmaan ottanu jossain pois kun on tullu kuuma ku se oli sellane mitä pidin nahkatakin alla ettei tuu yöllä kylmä. Noo voi olla et seki viel jostai tulee vastaa, toivottavasti.

Juorujajuoruja.. Paskaa.. Mustelmia.. Rakia.. Vodka... Jalat rakoilla.. Uusia tuttavuuksia ja draamaa.. Eikai tänne muuta :) eiku nii joo ja punaset hiukset nykyään ja ihan täydellinen tatuointi.. kirjottelen taas kun ehtii..

Instagramii kannattaa seurailla kun tänne en puhelimella saa kuvia laitettua..

http://instagram.com/repeq
Seurailkaa ;)

~ Joo, no moi sullekin. Oothan sä nätti, mut voi helvetti. ~

Niin ne päivät vaan vähenee.. Entiiä pitäskö itkeä vai nauraa.. Toisaalta oon tosi innoissani ja mielennäni taas lähdössä mut sittekku miettii ihan kunnolla taas sitä kaikkea niin iskee kauhee paniikki. Kohta ei enään saa olla tämä turvallinen nobody jota kukaan ei tunne vaan se juoruilun ja paskanpuhumisen kohde. Kaikki tunnistaa ja huutelee nimeä.. Kaikki tietää mua itseäni paremmin, mitä olen tehnyt ja kenen kanssa. Jokaisella kerrottavana mitä mielenkiintoisempia tarinoita mun elämästä, tavoista, existä, juomisista, sanomisista, kavereista ja vaikka mistä. Mutta kyllä siihenkin sitten taas tottuu. Oikeestaan on jo ikävä sitä draamaa ja hämminkiä :D

Matkalaukun pakkaaminen ei ole edistynyt viime postauksesta yhtään vaan oon kerennyt levittämään kaikki sinne jo pakkaamani tavarat uudelleen ympäri kämppää. Matkavakuutuskin on edelleen ongelma mutta muuten kaikki alkaa olemaan kunnossa. Kossu ja passi pakattu ;) eiköhän sillä jo pärjää pitkälle..

Ajatukset karkas taas ihan jonnekkin muualle vaikka mulla piti olla muutakin kirjoitettavaa. Noh mutta huomenna vielä töihin ja ajatukset maanpinnalle hetkeksi.. Seuraava postaus tulee sitten varmaan Alanyasta kun ehdin/jaksan. Tein vihdoin sen instagrammin kun jotkut on sitä kyselleet, mutten ihan vielä ymmärrä sen periaatetta :D Ei kyllä ole ollut aikaakaan edes yrittää ymmärtää mutta eiköhän sinnekkin ala sitten kuvia jossain vaiheessa tulemaan. http://instagram.com/repeq

Kiva kun nyt on tullut paljon kommentteja ja jotkut jopa uskaltautuneet juttelemaan facebookissa. Mielelläni tapaan uusia ihmisiä ja saa tuolla Alanyassakin tulla moikkamaan jos sinnepäin matkustaa. Kyllä mulla aina on aikaa uusille persoonille ja seikkailuille ;)

(kuvat: weheartit.com)

~ Kuka ois uskonut, et tää vielä menee näin ~

En oo pitkään aikaan postaillut mitään kun ei yksinkertaisesti vain ole ollut mitään mistä kirjoittaa. Eikä muuten ole edelleenkään.. Monet kerrat olen alottanut kirjottamaan, mutta sitten taas tajunnut että ei oikeasti ole yhtään mitään järkevää sanottavaa. No ei mene enää kauan kun pääseen pois täältä ja sitten taas tekstiä riittää enemmänkuin jaksaa/ehtii tänne postaamaan. 19 päiväääää....

Kauheen nopeesti nää päivät kuitenkin vähentyny vaikkei töiden lisäksi mitään tekemistä olekaan ollut. Tuntuu että ihan just vähän aikaa sitten tuskailin kuinka päiviä on vielä 49 eli ihan liikaa. Silloin vielä ajatteli että on vielä tarpeeksi aikaa hoitaa kaikki asiat kuntoon pikkuhiljaa eikä tarvitse pitää mitään kiirettä. Nyt sitten on edelleen kaikki hommat hoitamatta ja eipä enää niin kovin montaa viikkoa aikaa ole ja työvuorojakin on vielä ihan riitävästi. Matkavakuutus asioita olen yrittänyt hoitaa ja se osoittautuikin hankalammaksi jutuksi kuin alumperin kuvittelin, ajattelin että ei sillä ole kiire, menen vain jonkin vakuutusyhtiön sivuille ja klikkailen sieltä nopeasti vastaukset ja se siitä. Ei se ihan niin mennytkään, muutamiin vakuutusyhtiöhin jätin soittopyynnön kun en niiden nettisivuja ymmärtänyt ja aina oli vastaus , että olen "liian" kauan matkalla, joten en saa niin pitkää vakuutusta ellen sitten halua myös kotivakuutusta ottaa. huoh.. Eli sekin asia edelleen hoitamatta ja voipi olla, että lopulta otan sitten vain sen pisimmän vakuutuksen joka taisi olla noin 40päivää ja loput vajaa 50päivää koitan olla telomatta itseäni. Jos jollain ihanalla olisi ehdotuksia tai tietoa jostakin vakuutusyhtiöstä mikä voisi olla mulle avuksi niin saa toki kertoa! :)
Kampaajallekin pitäisi ehtiä, ja ensin tietty uskaltaa soittaa ja varata aika, mutta mä niin vihaan "tuntemattomille" ihmisille soittamista ja muutenkaan en tykkää puhelimessa puhua kuin läheisimmille kavereille ja perheen jäsenille. Eli sitäkin olen vaan pitkittänyt jo monta viikkoa. Noo ehkä jos huomenna soittaisin ennen töihin lähtöä.
Muutamat sukulaiset täytyy vielä käydä moikkaamassa ennen lähtöä, kun pelkäävät etteivät enää näe mua ikinä, jos vaikka lentokone putoaa tai joku kidnappaa mut!?!???!!!
Matkalaukun pakkaamista sentään olen jo aloittanut, että voin miettiä mitä vielä pitää ostaa. Se on kyllä nyt jo niin täynnä pelkistä vaatteista että mihin saan vielä sulottua kaikki kymmenet kengät, joita aivan varmasti tarvitsen, shampoot yms, suomiruokaa ja -karkkia, 2 nahkatakkia, kyllä molemmat on aivan pakko saada mukaan, ja vaikka mitä muuta...

Oisko kenelläkään mitää ehdotuksia mistä voisin kirjoittaa? Jotenkin on kyllä vaikea kirjoittaa valmiista aiheistakaan kun en saa kirjoitettua niitä niinkuin ne mun päässä on mutta voinhan mä yrittää saada jotain suht selkeää tekstiä aikaiseksi...

(kuvat: weheartit.com)

~ Jaksat vielä jonkin aikaa, tätä paikkaa, näit ihmisii ~

40 päivää jäljellä... Lähipäivinä elämään kuulunut vain töitätöitätöitä ja paaaaaljon haaveilua ja odotusta :) Pää jo jossain ihan muualla kuin täällä suomen pakkasissa, vaikka pitäis vielä jonkin aikaa koittaa keskittyä tähän "normaaliin elämään". Tilannetta ei ainakaan helpota se että kaikki kyselee kokoajan kuinka monta päivää vielä jäljellä, milloin nähdään, mihin aikaan lento lähtee, onko jo hotelli jne. Sekä se kun monet on nyt tajunneet siellä Alanyassa mun olevan taas tulossa ja vähän vähemmänkin ihanat tyypit alkaneet taas juttelemaan facebookissa ja kyselemään kaikenlaista ja odottavat mun tuloa.. Mikä siinä on, että niitä nyt kiinnostaa taas niin paljon, kun marraskuun lopussa olivat sitä mieltä, että enkö voisi jo lentää takaisin Suomeen. Kokoajan joku kyselemässä ja saa vastailla viesteihin. Toisaalta ihan kivaa kun on kokoajan jutteluseuraa vaikka ei mikään hyvä kaveri olisikaan. Viime kesänähän en halunnut kenellekkään kertoa tarkalleen milloin olen syksyllä lähdössä juuri sen takia, ettei kaikki kysele ja saavat vain arvailla, mutta kun muutamille kertoi niin eihän se kauan salassa silloinkaan pysynyt niin nyt päätin sitten heti kertoa kaikille asiasta vähääkään kiinnostuneille. Saavat siellä taas alkaa puhumaan mitä kaikkea kamalaa oon tehnyt ja varoittelemaan uusia ihmisiä musta ;) 

Pikkuhiljaa voisi alkaa miettimään mitä aion ottaa mukaan ja mitä kaikkea pitää vielä hankkia. Matkavakuutus, jota ei aikaisemmin ole ollut mutta tälle reissulle meinasin hankkia ja transferi Antalyasta Alanyaan on vielä hankkimatta. Hotellin juuri varasin kun löytyi edullinen NELJÄN TÄHDEN hotelli kuukaudeksi hyvältä alueelta, josta suht lyhyt matka jokapaikkaan. Olin samassa hotellissa viime reissulla viikon ja tykkäsin. Ehkä vähän liian hienostunut mun makuun mutta saa luvan kelvata, en nimittäin kauheasti noissa "hienompien ihmisten" hotelleissa viihdy kun katsovat mua aina kieroon kun lähden disco vaatteet päällä illalla ja palaan hotellille toisten ollessa aamupalalla. Paljon en ikinä hotellilla viihdy vaan lähinnä käytän sitä tavaroitten säilyttämiseen, suihkussä käymiseen ja nukkumiseen niin ei mulla ole muuta väliä kun että olisi suht edullinen.

Käytiin tossa muutamia päiviä sitten Turussa shoppailemassa ja tuntui oudolta etsiä itselleen kesäisempiä vaatteita kun toiset sovittaa villapaitoja ja pipoja :D Eipä sieltä oikein mitään mulle sitten löytynytkään, mutta tilasin nellyltä muutaman mekon ja tennarit. Ja tänään boozt.com -sivulta löytyi kolme ihanaa toppia ja koruja. Niitäkin siis odotellessa. 

Nyt suihkuun ja nukkumaan kun aamulla taas seitsämäksi töihin :(

tahtoo tämmösen :))

~ Tyyleillä tullaan, tyylillä mennään, satasen laina ja paikalta pois ~

Multa on nyt kyselty että kun tuolla Turkissa olen ja elän niin mitä mieltä olen islaminuskosta ja muslimista yleisesti. Jokainen asiasta kiinnostunut voi ihan itse katsoa vaikka googlesta mitä islaminuskoon kuuluu ja muuta tietoa jos kiinnostaa, en siitä nyt ala ihmeempiä selittämään. Kerron vain että ei se kovin paljoa varsinkaan tuolla Alanyassa, turistikohteessa, ilmene. Vanhemmat naiset käyttää usein huiveja ja muutenkin peittäviä/pitkiä vaatteita ja rukouskutsuja tulee moskeejoiden minareeteista viidesti päivässä, ensimmäinen noin viideltä aamulla. Muuta kovin "erikoista" tai huomiota herättävää ei oikeastaan näy.
Itse tietysti kunnioitan myös muslimeja ja se on uskonto siinä missä muutkin. Jokainen saa uskoa ihan mihin itse haluaa ja tietysti elää sen mukaisesti. Noihin rukouskutsuihin tottuu nopeasti ja en voisi edes kuvitella etten niitä kuulisi, ne vaan kuuluu siihen siellä asumiseen ja olemiseen. Aina kun on ollut suomessa välillä ja on palaa takaisin niin se ensimmäinen rukouskutsu herättää niin paljon muistoja ja muuta että silloin vihdoin tajuaa olevansa taas Turkissa, siellä missä kuulukin ja on hyvä olla.

Mulla tais olla enemmänkin sanottavaa mut nyt just pää lyö ihan tyhjää...

Ajattelin nyt vastata ihan näin kunnolla yhteen anonyymin kommenttiin ettei kenellekkään jäisi enää epäselväksi :)

Anonyymi8/1/14 15:49

Ihmettelen sitä että Turkki on kuitenkin muslimimaa ja käyttäydyt aika räävittömästi siellä Alanyassa, tai niin olet ainakin blogin perusteella antanut ymmärtää. Mitä mieltä olet islamista?

Itse en koe käytöstäni mitenkään räävittömäksi, ehkä joskus voi mennä hiukan yli jotkut jutut ja tekemiseni, mutta se oon vaan MINÄ, mä nyt oon vaan tällanen enkä ala sitä muuttamaan. Tilannetaju ei ehkä ihan aina ole kohillaan mutta koitan ainakin katsoa vähän kenen seurassa olen ja missä. Myönnän että jotkin jutut olisi voinut jättää tekemättä ja tappelut tappelematta julkisilla paikoilla tms mutta ne nyt vaan meni niin. Eikä tämä mun "räävitön käytös" ole koskaan kenenkään uskontoa loukannut. Lähinnä nämä "räävittömät" asiat tapahtuu kavereitten kanssa joissa itsekukin käyttäytyy vähemmän esimerkillisesti.

Tästä postuksesta piti tulla paljonpaljon parempi ja sitä se mun pään sisällä olikin mutta nyt vaan meni ajatukset ihan sekaisin. Piti myös kirjoittaa vähän enemmän Turkkilaisesta elämästä ja tavoista, sekä omista kokemuksista kurdi jätkän kanssa samassa asunnossa asumisesta. Niistä sitten myöhemmin kun saa ajatuksest paremmin kasaan.

Innokas shoppailija :D jalat väsyyyy....

~ Jos et haluu törmää, ni piiloon mee ~

Vuosi alkanut sairastamisella ja energia ollut vähissä, muutama päivä mennyt lähinnä sängyn pohjalla enkä sitten ole jaksanut kirjoitellakkaan vaikka aikaa olisi ollut.
Uuden vuoden vietin Ukissa, oli kiva nähdä sukulaisia pitkästä aikaa ja sitten myöhemmin vanhoja luokkakavereita baarissa. Taisi kaikki Ukin baarit tultua läpikäytyä ja Laitilaankin jossain vaiheessa eksyttiin, kenenköhän idea ollut lähteä taksilla Laitilaan?! :o Rahaa paloi mutta hauskaa oli. Seuraavana aamuna hauskuus oli kyllä aika kaukana, mulla ei edes oikeastaan ikinä tule krapulaa, tai mitään, ja oisin tonkin päivän mieluusti jättänyt kokematta...

Huomenna pääsee piiiitkästä aikaa Turkuun shoppailemaan ja tuhlaamaan loputkin palkasta. Ensin kyllä tyksissä selkäröntgen ja lääkärin tuomio siitä, että olenko ottanut tarpeeksi rauhallisesti enkä pilannut selkääni uudestaan vai joudutaanko leikkaamaan uudestaan. Vähän kyllä jännittää, koska en todellakaan jaksaisi enää toista leikkausta, kahta viikkoa sairaalassa, muutaman kuukauden sairaslomaa ja puolen vuoden liikuntakieltoa. Eikä mulla edes olisi tässä vaiheessa elämää aikaa jäädä puoleksi vuodeksi "paikalleen" kun olisi pakko pysähtyä ja rauhoittua.

Ainiin ja jollen vielä ole maininnut niin MULLA ON LENTOLIPUT seuraavaan elämään!!!! Maaliskuun alusta toukokuun viimeiseen päivään saakka elän taas elämääni välimeren rannalla, aina yhtä ihastuttavassa/vihastuttavassa Alanyassa<3

~ Tän ei pitänyt olla syttyvää. Meidän piti olla vain kaks ystävää ~

Joulu tuli ja meni suht nopeesti ja helposti :) Ei mitään turhaa joulustressiä tai muita hössötyksiä. Töissä olin lähes koko jouluviikon eikä mitään erikoista ole tapahtunut elämässä taaskaan. Palkkapäivää odottelen että saan vihdoin ne lentoliput mutta matkakohde vielä hiukan hukassa. Toisaalta haluaisin nähdä vaihteeksi jotain uutta mutta kyllä luulen sinne alanyaan taas päätyväni kun niin kauhea ikävä jo kaikkia siellä.

Uudeksi vuodeksi lähen pitkästä aikaa Ukiin kattomaan kavereita ja ehkäpä joku pieni baari-kierros sielläkin olisi paikallaan ;)

Oon tässä miettinyt tätä koko vuotta ja voin vihdoin sanoa että olen oikeasti ollut onnellisempi kuin ikinä. Vuosi 2013 on muuttanut mua ja mun asennetta elämään niin paljon. On ehtinyt tapahtua ihan kauheen paljon niin hyvää kuin pahaakin ja mitään en muuttais. Tämä vuosi on ihan oikeasti ollut just sellainen mistä olin jo pitkään haaveillut. Uskalsin lähteä yksin asumaan ulkomaille ja katsomaan elämää, välillä tuli mietittyä että selviääköhän tästä edes hengissä kun millään ei ollut mitään väliä kun halusi vain mennä eteenpäin ja katsoa mitä tapahtuu. Mutta hengissä olen, ihan älyttömän monta uutta ystävää ja kokemusta rikkaampana. En oikeastaan edes tiedä miten voisin toivoa vuoden 2014 olevan jotenkin parempi tai ihmeellisempi koska jo tämä oli sellainen mitä en edes itse olisi koskaan uskonut eläväni.
Vuodelle 2014 toivon vaan lisää samanlaisia seikkailuja ja aion tästäkin vuodesta viettää puolet ulkomailla asustellen ja elämää tutkien. Toivon vaan ehkä pikkasen järkeä ja itsesuojeluvaistoa lisää ensivuodelle mutta muita toiveita ei ole. Haluan vaan elää päivän kerrallaan ja katsoa mitä eteen tulee. Nyt uskallan haaveilla ja tiedän että pystyn ne myös toteuttamaan kun vaan löydän tarpeeksi rohkeutta ja intoa alkuun pääsyyn.
Nyt kun olen päässyt vauhtiin niin mikään ei voi pysäyttää, ensivuoteen sisältyy luultavasti vieläkin enemmän uusia haasteita ja jännittäviä tilanteita, matkustelua ja uusia ihmissuhteita.

~ Jos sä pystyt kuvittelemaan, sä pystyt tekemään ~

Jotenki kauheen masentunu fiilis :( Vaikkei edes mitään syytä ole.. kaikki on oikeastaan aika hyvin. Mulla on töitä ennemmän kuin tarpeeksi, oon myös saanut siellä lisää vastuuta ja uusia tehtäviä. Saan olla jouluaaton, joulupäivän ja tapanin päivän töissä, ihan niinkuin toivoinkin, eli jouluakaan ei tarvitsisi stressata ja miettiä että mihin kaikkialle pitää mennä syömään ja tapaamaan sukulaisia kun voin vaan sanoa ettei ole aikaa. Ehkä en vaan ole löytänyt sitä joulufiilistä mikä pitäisi, koska en vaan pysty käsittämään sitä ylimääräistä hälinää ja hämminkiä jonka joulu aina tuo. Mieluummin tapaan sitten tuttuja ja sukulaisia ihan muuten silloin kun on aikaa ja sellainen olo kuin että menisin vain sen takia että on joulu ja kuuluu olla yhdessä ja iloita. En nyt tarkoita sitä ettenkö tykkäisi joulusta tai mitään, onhan se ihan hieno juhla ja varmaankin yhdistää joitakin perheitä mutten itse ole koskaan erityisemmin piitannut.  Ehkä joskus tulevaisuudessa jos on lapsia ja perhe niin haluaakin viettää perinteistä perhe joulua kinkkuineen ja joululauluineen. Nyt mahdollistan perheellisille hoitajille vapaan joulun kun tarjouduin itse töihin. Olkoon se vaikka joulun hyvä teko :D

Plaaah... se siitä sitten.. ei nyt jaksa keksiä mitään kirjoitettavaa edes, pää ihan tyhjä.. Pitäs varmaan lähteä nukkumaan jos huomenna olisi parempi päivä..